Gerbiilien kuvia ja
kuulumisia
|
Se saattaa herkästi "maistaa" sormenpäätä, mutta kerran se on puraissut Fannyä ihan kunnolla sormesta :(. Tiku sitävastoin koittaa heti kiivetä terrasta pois, kun kantta raotetaan ja syö herkut kädellä nököttäen. - kasanukkujat |
07.12.09 Kun Tiku & Fidel olivat
totutuksessa, niin Fidel oli rohkeamman oloinen. Se
on yleensä kiltti, jos sen käteen ottaa, mutta
juoksee todella herkästi piiloon, jos/kun terran
lähellä liikkuu. Uteliaana otuksena se tulee
pian katsomaan, olisiko sille jotain hyvää
tarjolla, mutta herkut saatuaan pinkaisee purujen alle
piiloon syömään. 
13.11.09
Fidelin vasen käpälä on parantunut kokonaan, kuten
allaolevasta kuvasta näkyy. Mutta oikean takakäpälän
varpaasta taitaa olla palanen kokonaan pois, kun siihen ei vieläkään
ole kynttä kasvanut. Puuttuvat varvas ei kuitenkaan Fidelin
menoa haittaa, vaan kaveri liikkuu ketterästi ja vauhdikkaasti.
|
|
|
|
07.11.09
Tiku ja Fidel tulevat hyvin toimeen keskenään. Riitoja
ei ole näkynyt, pientä painimista välillä, mutta
se lienee ihan luonnollista, kun on kaksi niinkin saman ikäistä
kaverusta, mutta en kyllä todellakaan osaa sanoa, kumpi on
pomo.
Fidelin aiemmin saamat puremavammat ovat parantuneet kokonaan, alkuun epäilimme, että sen varvas olisi jäänyt vinoksi, mutta hyvin on käpälä parantunut. Se on syönyt hyvin, ruoka maistuu ja turkki kiiltää. Lihavaksi ei kyllä kumpaakaan poikaa voi sanoa, vaikka joskus kuvissa pulsilta näyttävätkin. Fidelillä on joskus hieman ikävä tapa näykkäistä tai oikeammin "maistaa" sormea/kättä, muuten kaikki sujuu edelleen loistavasti. Tiku on kaksikosta kesympi tapaus, mutta molemat ovat suloisia ja on kieltämättä helpompaa, kun ne ovat eri värisiä (tunnistamisen vuoksi).
Takun
kuoltua yllättäin 13.9.2009 hankimme Tikulle nopeasti
uuden kaverin, koska gerbiilit ovat laumaeläimiä ja kaipaavat
lajitoveria.
9,5kk ikäinen agouti uros Fidel löytyi Korsosta ja se tuli meillä jo seuraavana viikonloppuna 19.9. Fideliä ei oltu hyväksytty kahteen eri uroslaumaan totutusten jälkeenkään, raukka oli saanut selkäänsä ihan kunnolla: sillä oli varvas luultavasti poikki, se oli melko laiha, pieni ja aran oloinen. Ihmisarka se ei kuitenkaan ollut, joten päätimme kokeilla, josko näistä tulisi kavereita (luovutusikäisen poikasen ottaminen olisi ollut helpoin totutettava).
Ari
rakensi terraarioon totutusverkon ja poikia vaihdeltiin kahden
viikon ajan eri puolin terraariota. Ne olivat vain kiinnostuneita,
eivätkä koskaan aggresssivisia toisiaan kohtaan, joten
2.10. pojat laitettiin yhteen. Ensin seurasimme niitä
hetken isossa muovilaatikossa, mutta sitten siirsimme ne puhdistettuun
terraarioon. Minä seurasin niitä koko illan silmä
kovana ja pelkäsin tappelua... Ensimmäisen yön jälkeen
hiivin jännittyneenä katsomaan terraariota, onko siellä
tapeltu, mutta näky oli suloinen, kun kaverukset nukkuivat
ritirinnan kukkaruukussa :)
Nyt pojat ovat asuneet jo yli viikon yhdessä, eikä riitoja ole näkynyt, ne nukkuvat yhdessä ja pesevät välillä tosiaan.
Vielä ei ole selvinnyt, kumpi on pomo, mutta ehkä sekin selviää aikanaan (toivottavasti riidoitta).
Tiku on aina ollut kova touhuilija, tässä se n. 2kk ikäisenä nakertelee puunkaarnaa. Se pistää pahvirullat ja munankennot hetkessä säpäleiksi ja heinää on muuten vain kiva järsiä & kantaa pesätarvikkeeksi. Kuvassa otsalla näkyy vielä valkea pläntti, mutta iän myötä tuota jälkeä ei juurikaan enää näe. Tiku 4.10.2008 |
|
Tiku
& Taku 3kk ikäisinä lokakuussa 2008
Kun terraarioon vaihdettiin puruja, niin pojat
siirrettiin isoon pahvilaatikkoon,
missä ne saivat juoksennella,
kylpeä hiekassa ja olla välillä syliteltävänäkin.