07-09/2008 Loka-joulukuu 2008 06.12. Hyvää Itsenäisyyspäivää!
Incan kanssa mentiin Itsenäisyyspäivän kisoihin ajatuksella, että pidetään hauskaa ja koira saa irrota, jos menohaluja löytyy... Menoa riittikin niin paljon, että keinun jälkeen tekemäni valssi oli todella myöhässä ja putkeen Inca singahti sellaisella vauhdilla, että tajusin heti, etten mitenkään ehdi ottaa sitä vastaan putken suulta ja lennossa tein suunnitelman vaihdoksen. Kaikki sujui kuitenkin tuota kömpelöä valssia lukuunottamatta hienosti ja ensimmäistä kertaa olimme korkeimmalla pallilla SERTiä vastaanottamassa ja Maamme laulua laulettiinkin sitten oikein antaumuksella :D. Tämän vuoden "yllätystavoite" tuli täyteen, nousu 3-luokkaan luokkavoitolla ja ensi vuotta voidaan miettiä uusin tavoittein. Tosin uudet ohjauskuviot on tässä harjoiteltava, Inca kun selvästi näyttää alkavan irtoamaan ja tänäänkin suunnittelematon takaaleikkaus sujui ihan vaivatta. Valsseja tarjoavalle ohjaajalle tämä tuo siis uusia haasteita ;D. Freyan Cartrophen kuurit ovat nyt takanapäin ja huomenna se lähtee mukaan treeneihin. Ensin hypitään matalampia rimoja ja katsotaan, miten etupää hyppyjä kestää. Jos kaikki sujuu hyvin, niin lähdemme tuttuun tapaan Oolantiin Tammikuussa. Freyan poika Löwe on tänään Turun suunnalla ottanut ensimmäisen nollansa Maxi 1-luokassa. Hurjasti onnea Löwelle ja Eevalle! 18.11. Freyan ontumisen takia käytin sen fysioterapeutilla, joka ei löytänyt mitään kunnon syytä, miksi Freya ontui. Epäilimmekin, että syynä oli syysloman aivan tolkuton riehuminen saaressa, joka ehkä ärsytti nuorempana ojanpenkkaan kovaan lyötyä olkaa. Seuraavan viikonlopun treenien jälkeen Freya kuitenkin taas ontui, joten nyt ollaan treeni- ja kisatauolla varmuuden vuoksi ainakin koko marraskuu. Käytin Freyan eläinlääkärillä ja Carthrophen kuurilla ollaan, eli lievänä nivelrikkona vaivaa hoidetaan :(. Joulukuussa katsotaan, miten treenit vaikuttavat ja sen mukaan sitten päätetään agilityn jatkosta. Freyan ehdoilla tietty mennään, pääasia, ettei ole kipuja, vaan että pian 8v koiruus saa viettää arvoistansa mukavaa elämää. Incan kanssa kävimme marraskisoissa, ohjaajan haaveillessa 3-luokkaan noususta, mutta vielä saadaan siitä vain haaveilla. Ensimmäinen rata oli hieman kömpelöä ohjausta, yksi kielto aidalla, pari ylimääräistä hidastelua matkalla, tuloksena 5vp ja yllättäin 3.sija. Toinen rata sujui hienosti, mutta Inca yllättikin minut täysin syöksähtämällä putkeen aidan sijaan, joten tuloksena tällä kertaa HYL. Suu messingillä menin radan lopuksi Arin luokse ja riemuiten hehkutin, kuinka mieletön irtoaminen se Incalta oli ;D. Matalat hypyt alkavat näkymään, Incalla on vauhtia jo selvästi enemmän, se irtoaa (jopa takaaleikkaukset sujuvat ) ja ennenkaikkea, meillä on taas hauskaa, eikä motivointiongelmia ole ainakaan nyt ollut.
Incan kanssa minulla oli tavoitteena tehdä puhdas rengas ja muuten makustella, miltä mediradat tuntuvat. Alku oli hieman tahmean oloista, keinun Inca suoritti yllättävän hitaasti, mahdoinko minä jännittää edessä olevaa rengasta, jonka suoritusta Inca selvästi hieman arpokin mielessään, mutta hyppäsi sen sitten OK. A:n alasmeno ei kyllä ollut kovinkaan nätti, mutta tuomari ei virhettä antanut, videolta kotona katsottuna kontakti tuli juuri ja juuri oikein suoritetuksi... Vauhti ei vielä ollut mikään päätähuimaava, mutta alitimme ihanneajan -0,33 nollatuloksella ja sijoituimme kolmansiksi, eli kilpailukirjaan tuli toinen nousunolla :D. Freyan ja Arin rata meni kivasti, mutta kepeille Ari ohjasi hieman hassusti ja sieltä tulikin sitten 2x kielto. Puomin alasmenossa tuli kontaktivirhe ja näin tulokseksi 17,11. Mutta muuten meno oli taas oikein kivan näköistä ja Freyalla oli selvästi hauskaa. 11.10. Viime viikonlopun kisoissa pyysin Leena Rantamäki-Lahtista mittaamaan Incan, koska mielestäni Inca ei maxi-koiran kokoinen ole. Leena mittasi Incan säkäkorkeudeksi 42cm, mutta koska alunperin Inca on mitattu maxiksi, niin maxiluokassa vielä kisattiin. Rata meni kohtuu mukavasti, en vedättänyt Incaa ollenkaan (niinkuin olin päättänyt) ja meillä oli kivaa. Yksi kaksoisrima 65cm korkeudella tipahti ja pituudella tuli kielto, jota en lähtenyt korjaamaan, joten tuloksena HYL. Tulos ei kyllä vähempää olisi voinut haitata, kun ajatuksissa siinsi jo mediluokka ja 45cm hyppykorkeudet ;). Freyalle tuli kepeiltä kielto ja samaten pituus tuotti vaikeuksia, joten siitä heille myös kielto ja tulokseksi 11,08. Me ajoimme tänä aamuna Kirkkonummelle KKK:n hallille, missä Ritva Herrala ystävällisesti mittasi Incan (olin sähköpostitse etukäteen kysynyt, saanko tulla, vaikkemme kisaakaan). Ritvalla oli mittatikku medi korkeuteen laitettu ja Inca mahtui tuon tikun alle vaivatta, joten me siirrymme kisaamaan mediluokkaan :D. Uusintamittaus vaatii kolmen tuomarin merkinnän kilpailukirjaan, joten kolmas varmennus tarvitaan, mutta Ritvan mukaan voin tuon varmennuksen tehdä kisoissa, eli voin ilmoittaa Incan suoraan mediluokkaan seuraaviin kisoihin. Nyt alkoikin medikorkeuksien harjoittelu. Viime torstaina hyppyytin Incaa muutaman kerran medirenkaalla ja tuo pieni kirppu kieltäytyi ensin esteellä, kun korkeus oli sille ihan väärä ja seuraavalla kerralla ponnisti sisukkaasti renkaan yläreunan ja kehikon välistä (taitaa olla noin metrin korkeus...). Arvasinkin, että rengas voi tuottaa hankaluuksia, eli se opetellaan uudelleen alusta ja juoksulinjoihinkin taitaa tulla uusia ulottuvuuksia ainakin ohjaajan näkökulmasta. Tarkoitus on mennä marraskisoihin, mutta siellä ei vielä ole erikoisempia tavoitteita, kunhan rengas menisi hyvin, niin olen iloinen. Medithypyt korjaantunevat aikanaan, kun Inca huomaa, että ne ihan oikeasti eivät enää ole niin korkeita. Muuten agilitytavoitteet nousivatkin kertaheitolla - tähän asti en ole nähnyt syytä tavoitella edes 3-luokkaan nousua, mutta nyt on 3-luokka tähtäimessä ja vaikkei sentään AVAa, niin SM-nollia lähdetään tavoittelemaan. |
26.10.
Päätimmekin lähteä Tampereelle agikisoihin,
vaikken ehtinyt juurikaan treenata Incan kanssa medihyppyjä.
Alunperin oli tarkoitus myös Tollerimestaruuksistakin kisata,
mutta kisasimmekin vain yhdet kisat, koska Freya ontui eilen hieman
etutassuaan. Emme halunneet rasittaa Freyaa liikaa, vaan päätimme
lähteä virallisten kisojen jälkeen kotiin, vaikka
Incan ja minun mediura alkoikin odotettua paremmin ;).